Yhdysvaltalaista 1900-luvun alkupuolella vaikuttanutta perijätärtä Florence Foster Jenkinsiä on nimitetty laulutaidottomaksi oopperadiivaksi. Jenkinsin tarina tuli suurelle yleisölle tutuksi viimeistään Stephen Frearsin elokuvasta Florence (2016), jossa nimiroolissa nähtiin Meryl Streep.
Näytelmäkirjailija Peter Quilterin kirjoittama Suurenmoista! sai ensi-iltansa reilut kymmenen vuotta ennen elokuvaa, ja sitä on esitetty jonkin verran meillä Suomessakin vuosien varrella. Nyt näytelmään on tarttunut Keski-Uudenmaan Teatteri, joka esittää sen Krapin Kesäteatterissa. Ohjauksesta ja sovituksesta vastaa Lija Fischer. Tarinan musiikkiaihe ja koomiset elementit tekevät siitä kelpo valinnan kesäkaudelle.
Näytelmän tapahtumat, jotka sijoittuvat 1940-luvulle, lähtevät liikkeelle siitä kun pianisti Cosme McMoon (Tuomas Korkia-Aho) saapuu tapaamaan Jenkinsiä (Anna-Leena Sipilä), tarkoituksenaan pyrkiä tämän uudeksi säestäjäksi. Vierailulla tutuksi tulee myös Jenkinsin poikaystävä, englantilainen näyttelijä St. Clair (Seppo Halttunen) ja sähäkkä suomalainen taloudenhoitaja Maria (Reeta Vestman). 
Kuva: Kristiina Männikkö
Esitys lähti liikkeelle aavistuksen hitaasti, tehden hahmoja tutuksi. Frearsin elokuvan perusteella tiesin suunnilleen, mitä odottaa, niinpä tarkkailin mielenkiinnolla, kuinka näytelmässä pohjustettiin sitä, ettei Florence osaa laulaa lainkaan.
Anna-Leena Sipilän valloittavasti esittämän Florencen epävireisiä oopperavetoja annosteltiinkin maltillisesti, aivan kuten parhaissa kauhuelokuvissakaan ei hirviötä juurikaan näytetä.
Koko viisihenkinen näyttelijäkaarti tekee vakuuttavaa jälkeä. Useimmat roolihahmot ovat hieman eksentrisiä, mutta sydämellisiä, kuten myös Sanna Stellanin esittämä Dorothy, Florencen ystävätär. Reeta Vestmanin vastuulla on kaksi roolia: taloudenhoitajan lisäki rouva Verindah-Gedge. 
Kuva: Kristiina Männikkö
Lija Fischeriltä oli ennakkoluuloton ja onnistunut ratkaisu laittaa Reeta Vestman ja Tuomas Korkia-Aho duetoimaan Webberin The Phantom of the Opera. Duetto pohjusti kohtausta, jossa rouva Verindah-Gedge lataa täyslaidallisen kritiikkiä Jenkinsin laulutaidoista ja esityksistä. Duetto oli kerrassaan hauska ja säväyttävä.
Komediana alkavasta esityksestä sukeutuu loppua kohden yllättävän koskettava tarina oman intohimon toteuttamisesta, muiden mielipiteistä välittämättä. On sanottu, ettei intohimoaan voi valita, vaan se valitsee sinut. Florence Foster Jenkins seurasi kutsumustaan oopperan parissa tinkimättä ja on siksi jäänyt historiaan.
Suurenmoista! toimi itselleni hyvänä muistutuksena siitä, että vaikka jokin tarina olisi itselle jo elokuvana tuttu, niin kannattaa kuitenkin suunnata teatteriin katsomaan miten näyttelijät välittävät sen siinä hetkessä elävälle yleisölle. Charmikas kokonaisuus toi hymyn huulille.
Katsoin esityksen 6.7.2025
*Näin esityksen pressilipulla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti