Moni elokuvien ystävä muistaa ainakin nimeltä Ed Woodin tieteiselokuvan Plan 9 from Outer Space (1959), jota on kutsuttu maailman huonoimmaksi elokuvaksi. Elokuvassa esiintyy myös suomensukuisen Maila Nurmen luoma Vampira-hahmo. Siispä itsekin katsoin elokuvan viimein kokonaan ennen suuntaamistani KOM-teatteriin kokemaan Nurmen elämää käsittelevän esityksen Vampira – miten kaivaa oma hauta suulla.
Jotain erityistä 1950-lukulaista B-halppiksen tenhoa Ed Woodin tieteiselokuvassa, jossa avaruusolennot hyökkäävät maahan, kyllä on. Kulttimaine on helppo ymmärtää, sillä Ed Woodilla oli enemmän intoa elokuvien tekemiseen kuin varsinaista osaamista.
Susanna Airaksisen ja Rosa-Maria Perän käsikirjoittama esitys tarjosi kuitenkin näkökulman elokuvan vastaanottoon, jota en ollut tullut ajatelleeksi. Kun Plan 9 from Outer Space nimettiin maailman huonoimmaksi elokuvaksi 1980-luvulla, kiinnostus sitä kohtaan räjähti ja elokuvasta tuli tunnettu. Maine on kantanut näihin päiviin saakka.
 |
| Kuva: Janne Vasama |
Susanna Airaksisen ohjaamassa esityksessä myös Ed Wood nähdään Juho Uusitalon energisesti esittämänä. Janne Vasaman lavastussuunnittelu, joka oli melko riisuttu, toi itselleni tunnelman elokuvan kuvauspaikasta jossain Hollywoodin takapihalla.
Esityksestä oli hauska bongailla elokuvamaailman hahmoja, joiden kanssa Maila oli tekemisissä, kuten Orson Welles (Tommi Eronen) sekä Isla Mustanojan esittämät Marlon Brando ja James Dean. Mustanojan läsnäolo ja karisma tekivät Deanin hahmosta erityisen kiehtovan oloisen.
Perinteisempää elämäkertamuotoa esityksessä rikotaan kertomalla Mailan tarinaa komediallisella otteella kahdessa eri aikatasossa. Nuorena ja Hollywoodissa eteenpäin pyrkivänä Mailana nähdään Alina Tomnikov ja vanhan, köyhän, mutta ei aivan kokonaan unohdetun Mailan roolissa Vilma Melasniemi. Molemmat onnistuvat rooleissaan.
 |
| Kuva: Janne Vasama |
Erityisen kiinnostavana pidin The Vampira Show -ohjelman ideointiin ja tekemiseen liittyviä osuuksia. Goottilaisen tyylikäs ja seksikäs Vampira-hahmo esitteli kauhuelokuvia nimikko-ohjelmassaan. Ohjelma näkyi vain Los Angelesin alueella, mutta hahmo saavutti myös laajempaa julkisuutta eri medioissa.
Elämäkertanäytelmässä olennaisinta ei ole se, miten hyvin esitettävän henkilön imitaatio onnistuu, mutta Vampiran kaltaisen hahmon kohdalla Tomnikovin työskentely herätti yksinkertaisesti ihastusta – niin vakuuttavasti hahmon olemus ja sävyt oli tavoitettu.
KOM-teatterin esityksestä käy ilmi, että omapäisyys ja tinkimättömyys olivat yksi, mutta eivät ainoa, Mailan uran kompastuskivistä. Hollywoodissa, jossa voitontavoittelu ohjaa bisneksiä, omaleimaisuus ei välttämättä johda taloudellisesti suotuisaan lopputulokseen, mutta saattaa voittaa faneja puolelleen vielä paljon myöhemmin. Näin on nähdäkseni käynyt myös Maila Nurmen ja Vampiran kohdalla.
Katsoin esityksen 7.3.2025
*Näin esityksen pressilipulla
 |
| Kuva: Janne Vasama |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti